Työniloa
Työhön kuuluu monenmoista tehtävää mm esiintyjien kukittamista. Näin iloisissa tunnelmissa työkaverin kanssa töissä.
sunnuntai 22. syyskuuta 2013
Kansallispuku
Kesälomalla kaivoin kansallispuvun esille, joka on mummoni vanha. Lähdin muistelemaan äitini kanssa puvun tarinaa.
Kansallispuku on Kokkolan puku, joka aikanaan ostettiin
n. 60-vuotta sitten Helvi mummulleni, joka lauloi aktiivisesti kirkkokuorossa. Kirkossa laulaessa käytettiin tummaa pukua, mutta kuoron osallistuessa laulujuhlille, oli kansallispuku asusteena.
Laulaminen oli maalaistalon emäntänä työskentelevälle mummulleni todella rakas harrastus. Kansallispuku maksoi paljon ja jouduttiinkin käyttämään harkintaa, oliko sen ostamiseen varaa. Onneksi lopulta puku ostettiin.
Äitini käytti pukua 15- vuotiaana päätettyään ammattikoulun talouspuolen opinnot. Hän kävi noutamassa stipendin opinnoistaan kansallispuku päällä. Äiti muisteli, että hänelle hieman naureskeltiin, kun oli valinnut puvukseen juuri kansallispuvun.
Itse puolestaan lainasin mummolta mekkoa 17- vuotiaana, kun esiinnyin lukion kevätjuhlan tanhuesityksessä. Edesmennyt Helvi mummoni käytti pukua juhaltilaisuudessa 15-vuotta sitten, silloin se jälleen mahtui mummon päälle.
Puku on iästään huolimatta hyvässä kunnossa ja odottaakin seuraavaa käyttäjää.
Alkuperäinen säilytyslaatikkokin on vielä tallella.

Kesälomalla kaivoin kansallispuvun esille, joka on mummoni vanha. Lähdin muistelemaan äitini kanssa puvun tarinaa.
Kansallispuku on Kokkolan puku, joka aikanaan ostettiin
n. 60-vuotta sitten Helvi mummulleni, joka lauloi aktiivisesti kirkkokuorossa. Kirkossa laulaessa käytettiin tummaa pukua, mutta kuoron osallistuessa laulujuhlille, oli kansallispuku asusteena.
Laulaminen oli maalaistalon emäntänä työskentelevälle mummulleni todella rakas harrastus. Kansallispuku maksoi paljon ja jouduttiinkin käyttämään harkintaa, oliko sen ostamiseen varaa. Onneksi lopulta puku ostettiin.
Äitini käytti pukua 15- vuotiaana päätettyään ammattikoulun talouspuolen opinnot. Hän kävi noutamassa stipendin opinnoistaan kansallispuku päällä. Äiti muisteli, että hänelle hieman naureskeltiin, kun oli valinnut puvukseen juuri kansallispuvun.

Puku on iästään huolimatta hyvässä kunnossa ja odottaakin seuraavaa käyttäjää.
Alkuperäinen säilytyslaatikkokin on vielä tallella.

lauantai 21. syyskuuta 2013
Remontti loppusuoralla
Vihdoinkin tapetit ja lattiameteriaali on valittu ja asennettu paikoilleen. Nuoriso oli makutuomarina ja tyttären kanssa tapetoin ja laitoin laminaattilattian paikoilleen.
Listoja puuttuu, sähkötöitä ja sisustamista, eli ei ihan vielä lopullisesti valmista. Tavarat kuitenkin ovat jo kutakuinkin löytäneet oman paikkansa.
Näkymä keittiöön. Oviaukkoa suurennettiin, sillä tulevassa pikkuhuone on jälleen ruokatila. Nyt vielä makuuhuoneena.
Huoneeseen tuli kahdenlaista tapettia, vaalea takaseinä ja tummemmat sivuseinät. Muurinurkkauksen, keittiön oviaukko seinämän ja katon maalasin valkoiseksi. Takaseinälle on suunniteilla harmaasävyiset hyllyt.
Tapettien ja laminaattilattian mallipalat. Puulattia piti ensin hioa ja lakata, mutta puuaines on kuusta ja melko pehmeää. Tessu koira ja tyttären koirat tassuttelevat vielä sen verran usein lattialla, että valinnaksi tuli kestävämpi laminaatti.
Tästä nurkkauksesta kaikki alkoi.
Nuorin tytär teki naulakkohyllyn Näpsä-käsityökerhossa aikanaan, sopii erinomaisesti keittiöön.Toinen puupallo on jossain, mutta löytynee siivotessa.
Vihdoinkin tapetit ja lattiameteriaali on valittu ja asennettu paikoilleen. Nuoriso oli makutuomarina ja tyttären kanssa tapetoin ja laitoin laminaattilattian paikoilleen.
Listoja puuttuu, sähkötöitä ja sisustamista, eli ei ihan vielä lopullisesti valmista. Tavarat kuitenkin ovat jo kutakuinkin löytäneet oman paikkansa.
Näkymä keittiöön. Oviaukkoa suurennettiin, sillä tulevassa pikkuhuone on jälleen ruokatila. Nyt vielä makuuhuoneena.
Huoneeseen tuli kahdenlaista tapettia, vaalea takaseinä ja tummemmat sivuseinät. Muurinurkkauksen, keittiön oviaukko seinämän ja katon maalasin valkoiseksi. Takaseinälle on suunniteilla harmaasävyiset hyllyt.
Tapettien ja laminaattilattian mallipalat. Puulattia piti ensin hioa ja lakata, mutta puuaines on kuusta ja melko pehmeää. Tessu koira ja tyttären koirat tassuttelevat vielä sen verran usein lattialla, että valinnaksi tuli kestävämpi laminaatti.
Tästä nurkkauksesta kaikki alkoi.
Nuorin tytär teki naulakkohyllyn Näpsä-käsityökerhossa aikanaan, sopii erinomaisesti keittiöön.Toinen puupallo on jossain, mutta löytynee siivotessa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)