sunnuntai 25. elokuuta 2013

Runo

Onnellinen on hän
joka oppii viihtymään itsensä
ja maailman kanssa.
Onnellinen on hän
joka herää joka aamu toiveikkaana
ja tarmokkaana tavoittelemaan
koskaan täyttymätöntä unelmaansa.

-Tommy Tabermann-





 Ja unelmiahan elämässä pitää olla.
Viinimarjoja ja mehua

Välillä pitää pyörähtää marjapuskissa. Mustaa- ja punaista viinimarjamehua tuli ihan mukavasti. Välillä tuntui, että mehuun on vuosien saatossa  kyllästytty, mutta nyt kaikille taas maistuu. Nuorimmainenkin lausahti: "En muistanutkaan, että mehu on näin hyvää"

      
Kirjansidontaa

Kirjansidonta oli mukavaa ja tarkkaa työtä. Opin näihin sain Kirjattaren kirjansitojamestari Tarja Rajakankaalta.




Happovapaata paperia, pahvia, kluuttia, liimaa, naskali, taittoluu, voimapaperia, kirjansidonta lankaa ja -neuloja ym.


Tämä on ensimmäinen ja vanhin kirjansidonta menetelmä, koptisidos. Kirja sidotaan yhtäaikaa neljällä neulalla. Kirjan selkämykseen tulee silmukoista koostunut ketjurivi. Selkämyksen ylä- ja alareunaan voi ommella kuvioksi, mutta myös ryhdistämään kirjaa ompeleet.


Nahkakannet oli silloin ihan pakko tehdä, sillä olin juuri oppinut käsittelemään parkkinahkaa. Nahka sai värin ja nuottikuvioinnin.

Nahkakurssilla piti tehdä parkkinahasta myös kolmiulotteinen tuote. Suunnittelin pikkuisen olkalaukun, jonka kuvioin vain osittain, värjäsin tummanruskealla ja kokosin nahkanuhalla.


Kirjansidonnan yhdistin ohjaustunneilla laatimaani leikkikirjaan. 



Työväenopistojen kurssit alkavat...




 Viimeksi olin tallukas kurssilla. 

Tallukkaat on vanha keksintö, 1800-luvulla Hämeessä ja Satakunnassa tehtiin kotona pakkaskengiksi tallukkaat. Myös sodan jälkeen tallukkaiden suosio nousi raaka-ainepulan vuoksi. Kaikki mahdollinen käytettiin hyödyksi.
 Jalkineisiin tikataan monta kerrosta kangasta päällekkäin, päällimmäinen  kerros on villakangasta. Kengän osat leikataan kaavojen mukaan ja lopuksi kootaan lestin avulla jalkaan sopivaksi. Pohja näissä tallukkaissani on huopaa, mutta ennen pohjaan käytettiin myös säkki- tai muuta kangasta pellavanyörillä tiheästi yhteen ommellen. 

Hipulikurssille piti mennä seuraavaksi, mutta se ei sopinut arjen aikatauluuni. Hipulitallukkaat kootaan parsitun villasukan, jossa varsi on säilynyt ehjänä, päälle. Jälleen käytetään lestiä ja montaa kangaskerrosta.

sunnuntai 18. elokuuta 2013

Kipsilevyä seinään

Poikani opetti minulle kyproc levyn työstämisen salat: Leikkaamisen mittoihin, reunojen siistiminen ja asennus seinään.


Nallet ovat olleet sulassa sovussa eteisessä evakossa remontin alta.


  

Tämä tuliaisnalle sai jäädä sohvan nurkkaan taaempaa tarkkailemaan tekemisen vilskettä.


Kaiken touhun keskellä posliinikukkani kukkii jo kolmatta kertaa peräkkäin. Kukinto on kaunis ja erittäin tuoksuvainen. Yön tullen kukka alkaa erittää siirappimaista nestettä ja tuoksuu makealle. 


Tämä ruusu ei tuoksu, mutta on taitavasti taiteltu. Poikani on näppäräsorminen ja pyöräyttikin hetkessä äidille kauniin ruusun.










maanantai 12. elokuuta 2013

Purkutyö melkein valmis...




...ja niinhan siinä kävi, että ns. nälkä kasvoi syödessä ja sorkkaraudalle tuli käyttöä. 


Nyt tarvinkin sit jo jonkinverran apua. Alkaa seinien levyttäminen, tapetoiminen, katon maalaus ja lattian pinnoitus.




perjantai 9. elokuuta 2013

Yksi tämän kesäloman projekteista

Talon pikkuhuone on tapetoitu kauttaaltaan, myös tämä nurkkaus, joka on muurattu. Siispä pinkopahvi ja tapettikerrokset pois ja kittiä koloihin.




Ja sitten hiotaan ja kitataan ja hiotaan ja kitataan....


Pinkopahvi oli kiinnitetty nupinauloilla ja sen päällä sanomalehtikerros (joita rintamamiestalosta on löytynyt ja löytyy erinäisistä paikoista)

  

Tapettikerroksia oli yhteensä seitsemän. Ne kertovat tämän talon historiaa :)


Nyt en enää laita tapettia tähän nurkkaan vaan maalaan sen. Loput seinät odottavat myös käsittelyä. Ne pitää tapetoida, sillä tapetti sopii talon henkeen.